Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2013.

Kivekset ruvella ja meditoiden maailman ympäri

"Joku soitti . Jostain ristiinpukeutuvasta hipistä, joka luistelee valtatiellä." "No jos näen sellaisen, kerron teille ensimmäiseksi", vastasin hilpeästi. Hän tuijotti minua epäuskoisena. "Siis mitä perhanaa sinä luulet tekeväsi poika? Luisteleminen valtatiellä on laissa kielletty! Oletko sinä ryypännyt?"  "En, sir". "Minkä takia sinulla sitten on..." Hän osoitti housuhamettani. "Tuota viime yönä tulimuurahaiset purivat minua, mmh" - nojauduin häntä kohti ja kuiskasin: "Jormaan."  Poliisi hätkähti. "Menepäs autoon, poika".     Jason Lewis: Tummat vedet. Lihasvoimin maailman ympäri. Basam Books 2013. 307 sivua. Jason Lewisin Tummat vedet on lukulistallani vuoden kiinnostavimpia kirjoja. Hämmästys oli suuri saatuani opuksen käteeni. Häh, vain 307 sivua! Kuinka 13 vuotta kestänyt, lihasvoimin tehty maailmanympärimatka on saatu tiivistetty reiluun kolmeensataan sivuun? Kyse on tekeillä olevan tril

"Kuoleminen, elämäni parasta aikaa"

Tom Lubbock. Until Further Notice, I am Alive. 2012. 218s.  Philip Gould: When I Die: Lessons from the Death Zone. 2012. 240s.  Mitä blogissa tekee kaksi kuolema-aiheista kirjaa? Vaikka vaan siksi, että inhimillisen kasvun näkökulmasta kuolema kiinnostaa minua. Tom Lubbock oli merkittävä englantilainen journalisti ja kriitikko, joka kuoli 53-vuotiaana aivokasvaimeen 2011. Philip Gould oli merkittävä englantilainen poliittinen vaikuttaja, joka menehtyi 61-vuotiaana ruokatorven syöpään 2012 . Molemmat ryhtyivät kirjoittamaan kirjaa saatuaan diagnoosin ja ymmärrettyään elinaikansa olevan vähissä. Molemmat kirjoittivat sairaudestaan ja lähestyvästä kuolemastaan myös sanomalehtiartikkeleita. Luin ensin Gouldin teoksen. Kolmen kuukauden kulutua luin Lubbockin kirjan. En malta olla vertaamatta asennetta ja tyyliä. Lubbock kirjoittaa lyhyin lausein, etäännytetysti, paikoin lyyrisesti. Hän on sanoissaan filosofinen, älyllinen ja tiivistetty. Gouldin  otteessa on rivien läpi tunkevaa i

Sydän, joka tahtoi lentää

The 1918 Shikoku Pilgrimage of Takamure Itsue: An English translation of Musume Junreiki. Käännös Susan Tennant. 2010. 247 s. Aloitan jollain muulla kuin kirja-arviolla ja totean, että tämä blogi ei ole hiljaisuudesta huolimatta kuollut. Olen ollut pari kuukautta matkoilla ja kuukauden verran yrittänyt toipua tuosta matkasta. Tuona aikana ei tullut luettua kirjan kirjaa osin siitä syystä, että matka oli rankka. Kivaa oli ja nyt olen saanut valitettavasti järkeni takaisin. Syy miksi luin Takamure Itsue opuksen on se, että patikoin saman matkan kuin kirjan kirjoittaja, 1200 kilometrin pyhiinvaellusreitin Japanin Shikokun saaren ympäri. Reitti vie läpi 88 temppelin. Väitetään, että reitti syntyi Kōbō Daishi -nimisen buddhalaismunkin jalanjäljille. Kōbō Daishi oli paitsi uskonnollinen johtaja myös yhteiskunnallinen uudistaja. Pyhiinvaellusreittiä on patikoitu noin 1200 vuotta. Englanninkielisiä, omakohtaisia selontekoja 88 temppelin reitistä on vähän, ehkä kourallinen. Olen saanu

Nautiskelijoiden Santiago de Compostela

Maisema t ovat suorastaan läkähdyttävän upeita. Vuorenrinteiden erilaiset vihreät tuovat mieleen sammalen. Saavumme pieneen Hsopital de la Conden kylään, jossa on muinoin ollut Caminon ensimmäinen pyhiinvaeltajille rakennettu suoja, hospital. Kylänraitilla lehmät ovat palaamassa kotiin. Kymmenkunta maitokahvin väristä sarvipäätä lönkyttää eteenpäin pitkäkorvaisen aasin johdolla. Pirkko Vekkeli ja Liisa Jäppinen: Tätinä taipaleella. Erilainen vaellus Santiage de Compostelaan. Helsinki-kirjat 2013. 251s. Santiago de Compostela on Euroopan, ellei koko maailman, maineikkain pyhiinvaellusreitti. Reitti päättyy Santiago de Compostelan katedraaliin Espanjaan; enempiä esittelyjä Compostela tuskin kaipaa. Reitin ovat taivaltaneet sadat, ehkä tuhannet, suomalaisetkin. Ystävykset Vekkeli & Jäppinen vaelsivat matkan neljässä osassa viiden vuoden aikana.  Tätinä taipaleella kertoo noista neljästä matkasta vuoroin Vekkelin, vuoroin Jäppisen äänellä. Tätinä taipaleella on hyvän mielen