Siirry pääsisältöön

Siperia-kuvaukset

Neuvostoelämän kuvauksia. A:n keräilylista.

SIPERIA

- Jussi Raitio: Uralin kahden puolen. Elämyksiä Neuvostoliitossa  1918-21. 1943.
- Björkelund Boris: Stalinille menetetyt vuoteni.
- Cederholm Boris. Punainen painajainen. 
- Flinkman, Tauno. Neljästi karkuteillä. 
- Itkonen, O. V. Maanpakolaisen muistelmia. Wsoy 1928.
- Harju Osvald. Kyynelten tie. Tammi.- Himiläinen Oskar. Vieras isänmaa. Inkeriläisen kohtalontie. 1981.
- Hasselblatt, I.W. Siperiaan karkoitettuna. Muistelmia. 1917.
 - Kuortti Aatami: Kirkossa, keskitysleirssä, korvessa. 1965.
- Himiläinen Oskar: Vieras isänmaa. Inkeriläinen kohtalontie. 1981.
- Helenius Fanni: Pitkä etappi.
- Huurre: Sirpin ja moukarin alla
- Huuskonen Taisto: Laps Suomen
- Kilkkinen, Hilma. Pitkä matka Siperiaan. Otava, 1997.
- Kurko Kaarlo: Inkerin suomalaiset GPU:n kynsissä. 1943.
- Kuusinen, Aino. Jumala syöksee enkelinsä. Muistelmat vuosilta 1919–1965.1972.
- Levänen, Anna-Liisa: Muistoja sydämellä
- Lukkari Matti: Syyttömänä Siperiassa
 - Niemi Irja: Neuvostokasvatti. Neuvostoelämän ääripiirteitä minä-muotoon kuvattuna. 1944.
- Niemi Yrjö: Mies, Siperiaan lähetetty
- Parvilahti Unto: Berijan tarhat. 1957.
- Piili, Martta. Pakkotyövankina Siperiassa 1939-1956
- Räikkönen. Svinhuvudin kertomukset Siperiasta (x2)
- Relander, O: Vankilasta ja Siperiasta
- Ruhanen Urho: Syytettynä suomalainen
- Rüütel Ronald: Atarma - elämäni Siperiassa. Like 2010.
 - Salminen Aimo: Kuljin Stalinin Siperiaa
 - Salminen Aimo:Paluu Stalinin Siperiasta. Akateeminen kustannusliike 1976.
 - Schröer Gustav: Pako Muurmannin-radalta
- Swanljung Kristian: Ajettuna kuin villieläin
- Tuorila Sulo: Matkan varrelta 1976
- Välisalmi. Siperiaan karkoitettu 
- Veltheim Olavi: Murstakatut unelmat. Suomalaisena Neuvosto-Venäjällä. 2007. 
  
KARJALA ja muut
. Itkonen O.V. : Maanpakolaisen muistelmia.1928.
- Lehmus August. Suomalaiset kommunistit Itä-Karjalassa. Nide 1958.
- Kuortti Aatami: Tapahtui Inkerissä. 1962.
- Nuuttinen Toivo. Kaikki päättyy repeämään. Kuvaus Neuvosto-Karjalasta. 1938.
- Salmi Väinö: Pakolaisena Itä-Karjalassa. Osa 2. 1927.
- Salmi Väinö: Punaisen sirpin Karjala. Suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa. 1976.
- Salmi Väinö:  Punaisen sirpin Karjala. Suomalaisten kommunistien kohtaloita Neuvostoliitossa. Alea-kirja 1976.
- Wilkuna Kyösti: Kahdeksan kuukautta Shpalernajassa. 1917.
- Wiren Edvin: Krestyn ristikkojen takaa. 1917.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mitä varten elät?

Koska nomadit ovat liikkumisen ammattilaisia, voiko heidän elämäntapansa opettaa jotain paikallaan asuville? Nomadien arki haastaa eräitä keskeisiä länsimaisten yhteiskuntien vaalimia arvoja: turvallisuushakuisuuden, suunnitelmallisuuuden ja jatkuvuuden sekä taloudellisen kasvun. -- Nomadit hämärtävät totuttuja rajoja: kodin ja ulkomaiden, nationalismin ja globalismin, sitoutumisen ja syrjäytymisen, työn ja vapaa-ajan. Päivi Kannisto: Elämäni nomadina. Irtolaisia, seikkailijoita ja elämäntapamatkailijoita. Atena 2012. 320 s. Päivi Kanniston teos Elämäni nomadina on lojunut lukemattomien kirjojen pinossani viime syksystä saakka. En ole viitsinyt/halunnut siihen tarttua. Kirjoittaja patsasteli kohtalaisen paljon julkisuudessa teoksen ilmestymisen aikoihin. Kuvittelin lehtijuttujen perusteella tietäväni mistä teoksessa on kyse. Taas yksi hyväosaisen laiskanpulskeaa elämää viettävän henkilökohtainen emansipaatiotarina, ei kiitos. Myös kirjan nimi antaa odottaa tilitystä. Ol...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Psyykoosi vai valaistuminen?

Persoonallisuudesta luopuminen siinä mielessä kuin se tarkoittaa turhan yksilöllisyyden hylkäämistä - sitä että menettää kaiken minkä vain voi menettää ja siitä huolimatta on. Että vähän kerrassaan ja niin varovasti ettei tuskaa tunnu, kuoriutuu, kuin yrittäen vapautua omasta ihostaan, kuoriutuu ominaisuuksistaan. Clarice Lispector: Passio. Teos 2014. Clarise Lispectorin  Passio on raju ja hämmentävä kirja. Olin rynnätä oksentamaan sitä lukiessani. Tämän voi tulkita suosituksena. Harva romaani tekee niin puhtaan fyysisen vaikutuksen. Itse asiassa - ennen Passiota en tiennyt, että kaunokirjallisuus voi vaikuttaa lukijaan tuolla tavoin. Mistä Passio kertoo? Sanotaan vaikka näin: Kaikista kauhuista pahin on oman psyyken hajoamisen tuottama kauhu - nähdä minuutta koossa pitävien rakenteiden ja osatekijöiden läpi ja ymmärtää niiden illusorisuus. Tästä Passio kertoo. Identiteetin hajoamisesta. Skeemoista luopumisesta. Henkisestä muodonmuutoksesta, joka on päähenkilö...
Lähetä kommentti
Lue lisää
Maarit Verronen: Hiljaiset joet. Aviador. 177 s. Maarit Verrosen uuden romaanin kannen kuva on hätkähdyttävän upea: tulenoranssi repeämä mustalla pohjalla. Se kuvaa laavahalkeamaa. Romaanin tarinassa niitä puhkeaa maankuoreen kaikkialla. Teoksen tarinallinen tavoite on suurellinen: Hiljaiset joet on apokalypsi, se kuvaa maapallon tuhoutumista. Verronen tekee romaanissaan ihmeellisen tempun.  Hänen kirjallisessa visiossaan planeetta Maan tuhoutumisesta on kauneutta, jopa hartautta. Tarinan mittakaava on henkeäsalpaava. Tällaisessa suuressa kertomuksessa ihmisten kuolema ja joukkotuho on niin toissijainen, ettei siihen kiinnitetä huomioita. Nyt meni miljoona. Ja taas toinen. Kertoja ei halua lukijan pysähtyvän niihin. Pääroolissa on kuolinkamppailuaan käyvä Maa. Sen tuhon rinnalla kaikki inhimillinen kärsimys on toissijaista. Romaanin mittakaava on myös hyvin pieni. Tuhosta selviää vanheneva nainen ja viisi orpoa lasta. Romaanin päähenkilö on hyvin verrosmainen vähäelein...
Lähetä kommentti
Lue lisää