Siirry pääsisältöön

Kirjaostoksilla Lontoossa

Hatchards on Lontoon vanhin kirjakauppa. Per. v. 1779.

Paras syy matkustaa Lontooseen on teatterit. Toiseksi paras syy kirjakaupat. Kolusin niitä talvilomallani pitkälti toistakymmentä. Mitkä valikoimat!
Muistiinpanoksi itselleni ja vinkiksi muille: tässä lista Lontoon käymisen arvoisista kirjakaupoista.

1.) Daunt's Books. 83-84 Marylebone High St.
- Hieman kaukana metroasemista, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen. Varsinkaan matkakirjallisuudesta pitävän ei sovi jättää väliin. Valikoimat järjestetty maittain, joten esim. tiettyä maata koskevaa/tietyn maan kirjallisuutta etsivän on helppo löytää haluamansa.  

2.) Stanfords. 12-14 Long Acre
- Matkakirjallisuuteen erikoistunut kirjakauppa, jonka valikoimissa myös runsaasti karttoja eri puolilta maailmaa. Mm. Euroopan maiden vaellus- ja pyöräilykartat löytyvät täältä. Myös Aasia on hyvin edustettu.

3.) Hatchards. 187 Piccadilly, London
- Kaikesta huomaa, että täällä henkii rakkaus hyvään kirjallisuuteen. Lontoon perinteikkäin ja vanhin kirjakauppa, perustettu v. 1797. Kuulemma lukuisat kirjailijat Rowling etunenässä suosivat tätä.

Tate Modernin iso taidekirjakauppa.

4.) Tate Modern Art
- Taidemuseon valtava kirjakauppa on tulvillaan taidekirjoja joka lähtöön.
Uskallan suositella myös Saatchi Modern Art Galleryn kirjakauppaa. Pieni, mutta keskittynyt, kiintoisa ja tarkka valikoima.

5). Foyle's, Charing Cross.
- Onko tämä Euroopan suurin kirjakauppa? 200 000 nimikkeellään se ei ainakaan kauaksi jää. Valoisa ja moderni.Toinen jättimäinen kirjakauppa on Piccadilly Circuksen Waterstone's.

JP Books.

Mainitsemisen arvoisia erikoiskirjakauppoja:


Shakespeares's Globen kirjakauppa myy teatteri- (eritoten Shakespeare) aiheista kirjallisuutta joka lähtöön. Myös National Theatren kirjakauppa on visitiin arvoinen. 

 JP Books myy japanin oppikirjoja ja japanilaista kirjallisuutta japaniksi.

Gosh! Sarjakuvakauppa Sohon alueella.

Piccadillyn Waterstone'sin kirjailijavieras: Kazuo Ishiguro.

Ne ostokset sitten?

Vaikka tämän piti olla lähinnä hypistelyreissu paljon tarttui mukaankin. Löysin mm. jokusen minulle entuudestaan tuntemattoman japanilaiskirjailijan teoksia.

- Takashi Hiraide: Guest Cat (Hatchard)
- Yasushi Inoue: The Huntig Gun (Daunt's)

- Mari Akasaka: Vibrator (Daunt's)
- Tom Stoppard: The Hard Problem (National Theatren kirjakauppa)
- Fulford&Hapern: Photographer's Playbook (Tate Modern)
-  Andrew Juniper: Wabi-Sabi. The Japanese Art of Impermanence. (Atlantis Book Shop)

National Theatren kirjakauppa myy mm. näytelmiinsä liittyvää ajankohtaista kirjallisuutta. Helmikuussa kaupan oli Tom Stoppardin The Hard Problemin -näytelmän vanavedessä kaupan runsaasti mieli ja tietoisuus -aiheisia teoksia.


Shakespeare's Globe myy teatteriaiheisia kirjoja ja lisäksi krääsää, kuten mukeja ja t-paitoja.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haluan tarjota Haruki Murakamille oluen

  Kummallinen tunne, jossa syyllisyys ja voimakas kaipuu kietoituivat toisiinsa vaikeasti eroteltavalla tavalla. Ehkä se oli tunne, joka saattoi syntyä vain pimeässä salaisessa paikassa, jossa todellisuus ja epätodellinen sekoittuivat salakähmäisesti.  Hän koki merkillistä kaihoa tuota tunnetta kohtaan. Ihan mikä tahansa uni, mikä tahansa tunne kelpaisi. Jos näkisi vielä kerran vaikka unen, johon Shiro ilmestyisi, niin sekin kelpaisi. Hän nukahti lopulta, muttei nähnyt unia. Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet.  Tammi 2014. 330 sivua. Lempikirjailijan uuteen teokseen tarttuminen jännittää aina. Haruki Murakamin teosta Värittömän miehen vaellusvuodet olen odottanut yli vuoden. Ensimmäinen syy: Haruki Murakami on japanilaisen kirjallisuuden ykkösnimi. Toinen syy: tarinassa matkataan Suomeen.  Kolmas: kyseessä on Murakamin ensimmäinen teos, joka on käännetty suoraan japanista suomeksi. Paljastan heti. Värittömän miehen vaellusvuodet ei ollut täyskymppi, mutta

Taiteilijuuden kirous

- Taide on onnistunutta vain jos siihen laittaa osan itseään. Siksi se on niin vaikeaa. Laulaminenkin. Oletko sinä onnellinen? - Jos olisin, en ehkä enää maalaisi. - Uskotko, että taiteilijuudesta on mahdollista parantua? Albert huokasi. - Se on kuin kirous. Minä en valinnut sitä. Venla Hiidensalo: Sinun tähtesi. Otava 479 sivua. Onko koskaan kirjoittu yhtä paljon elämäkerrallista fiktiota kuin nyt? Epäilen. Tarvitsee vain vilkaista kustantajien listoja. 2000-luvun kirjallisista suuntauksista elämäkerralliset romaanit pistävät silmään runsaslukuisina. Ymmärrän viehätyksen.  Fiktion avulla voi täyttää aukot, joihin  elämäkerrallinen kirjoittaminen ei yllä - toiveiden, pelkojen ja salattujen halujen täplittämän yksityisen psykologisen maiseman. Vastenmielisyydenkin niitä kohtaan ymmärrän. Miksi retostella edesmenneen elämällä? Kuolleet eivät voi puolustautua. Lukija on kirjailijan moraalin ja hyvän maun armoilla. Venla Hiidensalon Albert Edelfeltistä kertova romaani S

Tosielämä on tarua ihmeempää

Christer Boucht: Onnea etsimässä. Punaisesta Karjalasta Kaukoitään. Kirjayhtymä 1973. 306 s. Stalinin lahja Karjalan suomensukuisille rakentajille (kuten monille muillekin) oli nääntymiskuolema jollain Siperian tai Keski-Aasian pakkotyömaalla ja nimetön joukkohauta, tai hyvällä tuurilla armeliaasti oitis kuula kalloon. Niin kävi isosedälleni ja niin oli vähällä käydä Christer Bouchtin teoksen Onnea etsimässä henkilöille. Suomalaisten kokemuksista Stalinin vainoissa on kirjoitettu jonkin verran kirjoja, vähän kuitenkin  amerikansuomalaisten näkökulmasta. Siksi en epäröinyt, kun tämä opus tuli vastaan Helsingin viimesyksyisillä kirjamessuilla. Teos kertoo Kanadan Vancouverista Petroskoihin muuttaneen Strengin pariskunnan tarinan. Myös Strengit saivat liikkeelle lama ja amerikansuomalaisten parissa levinnyt puna-aate. Kaikkiaan kuutisentuhatta suomalaista lähti Neuvostoliittoon sosialistisen unelman perässä.  Vaikka idealismi uudessa maassa karisi kaikilta siirtolaisilt