Siirry pääsisältöön

Helsingin kirjamessujen tärpit

Helsingin kirjamessujen 82-sivuinen katalooki kolahti postilaatikkoon torstaina. Oli sitä odotettukin. Minulle tapahtuma on vuoden toiseksi odotetuin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivien jälkeen. Sastamalassa on tullut käytyä vuodesta 2000, ei tosin joka vuosi. Kirjamessut taisin löytää pari vuotta myöhemmin. Hesan messuja on järjestettykin vasta vuodesta 2000.

Tarjonta on ylitsepursuavaa: 13 eri ohjelmalavaa 740 ohjelmaa ja yli 1100 esiintyjää, 63 kansainvälistä kirjailijavierasta 11 eri maasta.Listalla ei ole kustantajien ja muiden näytteilleasettajien omia ohjelmanumeroita.  Niitä en ole tohtinut vielä edes katsoa.
Miten tällaisesta vyörytyksestä selviää? No. Uhmakkaasti kävin katalookin kimppuun.

Kirjamessujen nettisivulla on näppärä ominaisuus, jonka avulla voi koota oman kalenterinsa ohjelmatarjonnasta. Melkoisen väännön jälkeen sain supistettua omaan kalenteriini 35 tuosta 740 ohjelmanumerosta. Vaan sehän ei riitä. Niiden kuunteluun menisi 17 tuntia.  Toinen karsintakierros jätti listalle 15.

Eniten odotin painetussa messuohjelmassa olleen Eunsun Kimin puheenvuoroa. Pohjois-Koreasta paennut, nykyisin Soulissa asuva 27-vuotias Kim on kirjoittanut kirjan Yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä. Messujen nettiohjelmassa Kimia ei ollut. Harmi. Ehkä hänen tulonsa on peruuntunut?

Joka tapauksessa, oma tärppilistani on tässä, kiinnostavuusjärjestyksessä, viisi esitystä perjantailta, lauantailta ja sunnuntailta. Enemmän kuin yksittäiset kirjailijat tänä vuonna taitavat koukuttaa ilmöitä koskevat puheenvuorot.

Vuonna 2003 kävin kuuntelemassa mm. Åsne Seierstadia.
PERJANTAI:

18.00 Aino-lava: Suomalainen runous nyt (Nuoren voiman liitto)

15.00 Vala-lava: Norjalaiskirjailija Kim Leine puhuu teoksestaan Ikuisuusvuonon profeetat. Teos muuten sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2013. Minulle syksyn odotetuin käännösromaani.

17.00 Kivi-lava: Antti Tuuri puhuu suomalaisalkemisteista kertovasta romaanisarjastaan

12.00 Louhi-lava: Maailmanmatka ja maailmantuska. Voiko omalla matkustamisellaan vaikuttaa, vai kannattaako maailmatuskalla heittää vesilintua? Voiko omalla lomailullaan jopa pahentaa kohdemaansa ahdinkoa? Madventures-tyypit puhuvat.

11.30 Leino-lava: Olli Korjus kertoo teoksestaan Kuusi kuolemaantuomittua. Teos kertoo kuuden viimeisen 1918 valtiorikosoikeudenkäynneissä kuolemaan tuomitun miehen tarinat.

LAUANTAI:

Minuun koskaan eniten vaikuttanut kirjailija
Gösta Ågren kirjamessuilla 2000-luvun puolivälissä.
10.00 Aino-lava: Kirjallisuus nyt - Parnasson suuri kirjallisuuskeskustelu

15.30 Waltari-lava: Varistyttö-dekkaritrilogian kynäilleet ruotsalaiskirjailijat puhuvat.

13.00 Kullervo-lava: E-kirjan lukijat Suomessa – paneelikeskustelu

16.00 Leino-lava: Tommi Melender puhuu romaanistaan Kylmä sota

14.30  Vala-lava: Sirpa Kähkönen puhuu romaanistaan Graniittimies.

SUNNUNTAI:

16.30 Edith-lava: Finlandssvensk poesi

11.00 Edith-lava: Finlands svenska litteratur 1900-2012

12.00 Takauma-lava: Kun fakta vaihtuu fiktioon. Miten kaunokirjallinen luova prosessi eroaa tietokirjan kirjoittamisesta? Tiina Raevaara ja Kaari Utrio keskustelevat.

11.00 Takauma: Mörkö kirjailijan työpöydällä. Luovuuden esteistä ja kynnyksistä keskustelemassa Olli Jalonen ja Laura Honkasalo.

13.30 Kirjakahvila: Syntiset saarnat, Torsti Lehtinen puhuu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maarit Verronen: Hiljaiset joet. Aviador. 177 s. Maarit Verrosen uuden romaanin kannen kuva on hätkähdyttävän upea: tulenoranssi repeämä mustalla pohjalla. Se kuvaa laavahalkeamaa. Romaanin tarinassa niitä puhkeaa maankuoreen kaikkialla. Teoksen tarinallinen tavoite on suurellinen: Hiljaiset joet on apokalypsi, se kuvaa maapallon tuhoutumista. Verronen tekee romaanissaan ihmeellisen tempun.  Hänen kirjallisessa visiossaan planeetta Maan tuhoutumisesta on kauneutta, jopa hartautta. Tarinan mittakaava on henkeäsalpaava. Tällaisessa suuressa kertomuksessa ihmisten kuolema ja joukkotuho on niin toissijainen, ettei siihen kiinnitetä huomioita. Nyt meni miljoona. Ja taas toinen. Kertoja ei halua lukijan pysähtyvän niihin. Pääroolissa on kuolinkamppailuaan käyvä Maa. Sen tuhon rinnalla kaikki inhimillinen kärsimys on toissijaista. Romaanin mittakaava on myös hyvin pieni. Tuhosta selviää vanheneva nainen ja viisi orpoa lasta. Romaanin päähenkilö on hyvin verrosmainen vähäelein...

Psyykoosi vai valaistuminen?

Persoonallisuudesta luopuminen siinä mielessä kuin se tarkoittaa turhan yksilöllisyyden hylkäämistä - sitä että menettää kaiken minkä vain voi menettää ja siitä huolimatta on. Että vähän kerrassaan ja niin varovasti ettei tuskaa tunnu, kuoriutuu, kuin yrittäen vapautua omasta ihostaan, kuoriutuu ominaisuuksistaan. Clarice Lispector: Passio. Teos 2014. Clarise Lispectorin  Passio on raju ja hämmentävä kirja. Olin rynnätä oksentamaan sitä lukiessani. Tämän voi tulkita suosituksena. Harva romaani tekee niin puhtaan fyysisen vaikutuksen. Itse asiassa - ennen Passiota en tiennyt, että kaunokirjallisuus voi vaikuttaa lukijaan tuolla tavoin. Mistä Passio kertoo? Sanotaan vaikka näin: Kaikista kauhuista pahin on oman psyyken hajoamisen tuottama kauhu - nähdä minuutta koossa pitävien rakenteiden ja osatekijöiden läpi ja ymmärtää niiden illusorisuus. Tästä Passio kertoo. Identiteetin hajoamisesta. Skeemoista luopumisesta. Henkisestä muodonmuutoksesta, joka on päähenkilö...

Mitä varten elät?

Koska nomadit ovat liikkumisen ammattilaisia, voiko heidän elämäntapansa opettaa jotain paikallaan asuville? Nomadien arki haastaa eräitä keskeisiä länsimaisten yhteiskuntien vaalimia arvoja: turvallisuushakuisuuden, suunnitelmallisuuuden ja jatkuvuuden sekä taloudellisen kasvun. -- Nomadit hämärtävät totuttuja rajoja: kodin ja ulkomaiden, nationalismin ja globalismin, sitoutumisen ja syrjäytymisen, työn ja vapaa-ajan. Päivi Kannisto: Elämäni nomadina. Irtolaisia, seikkailijoita ja elämäntapamatkailijoita. Atena 2012. 320 s. Päivi Kanniston teos Elämäni nomadina on lojunut lukemattomien kirjojen pinossani viime syksystä saakka. En ole viitsinyt/halunnut siihen tarttua. Kirjoittaja patsasteli kohtalaisen paljon julkisuudessa teoksen ilmestymisen aikoihin. Kuvittelin lehtijuttujen perusteella tietäväni mistä teoksessa on kyse. Taas yksi hyväosaisen laiskanpulskeaa elämää viettävän henkilökohtainen emansipaatiotarina, ei kiitos. Myös kirjan nimi antaa odottaa tilitystä. Ol...