Siirry pääsisältöön

Helsingin kirjamessujen tärpit

Helsingin kirjamessujen 82-sivuinen katalooki kolahti postilaatikkoon torstaina. Oli sitä odotettukin. Minulle tapahtuma on vuoden toiseksi odotetuin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivien jälkeen. Sastamalassa on tullut käytyä vuodesta 2000, ei tosin joka vuosi. Kirjamessut taisin löytää pari vuotta myöhemmin. Hesan messuja on järjestettykin vasta vuodesta 2000.

Tarjonta on ylitsepursuavaa: 13 eri ohjelmalavaa 740 ohjelmaa ja yli 1100 esiintyjää, 63 kansainvälistä kirjailijavierasta 11 eri maasta.Listalla ei ole kustantajien ja muiden näytteilleasettajien omia ohjelmanumeroita.  Niitä en ole tohtinut vielä edes katsoa.
Miten tällaisesta vyörytyksestä selviää? No. Uhmakkaasti kävin katalookin kimppuun.

Kirjamessujen nettisivulla on näppärä ominaisuus, jonka avulla voi koota oman kalenterinsa ohjelmatarjonnasta. Melkoisen väännön jälkeen sain supistettua omaan kalenteriini 35 tuosta 740 ohjelmanumerosta. Vaan sehän ei riitä. Niiden kuunteluun menisi 17 tuntia.  Toinen karsintakierros jätti listalle 15.

Eniten odotin painetussa messuohjelmassa olleen Eunsun Kimin puheenvuoroa. Pohjois-Koreasta paennut, nykyisin Soulissa asuva 27-vuotias Kim on kirjoittanut kirjan Yhdeksän vuoden pakomatka helvetistä. Messujen nettiohjelmassa Kimia ei ollut. Harmi. Ehkä hänen tulonsa on peruuntunut?

Joka tapauksessa, oma tärppilistani on tässä, kiinnostavuusjärjestyksessä, viisi esitystä perjantailta, lauantailta ja sunnuntailta. Enemmän kuin yksittäiset kirjailijat tänä vuonna taitavat koukuttaa ilmöitä koskevat puheenvuorot.

Vuonna 2003 kävin kuuntelemassa mm. Åsne Seierstadia.
PERJANTAI:

18.00 Aino-lava: Suomalainen runous nyt (Nuoren voiman liitto)

15.00 Vala-lava: Norjalaiskirjailija Kim Leine puhuu teoksestaan Ikuisuusvuonon profeetat. Teos muuten sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2013. Minulle syksyn odotetuin käännösromaani.

17.00 Kivi-lava: Antti Tuuri puhuu suomalaisalkemisteista kertovasta romaanisarjastaan

12.00 Louhi-lava: Maailmanmatka ja maailmantuska. Voiko omalla matkustamisellaan vaikuttaa, vai kannattaako maailmatuskalla heittää vesilintua? Voiko omalla lomailullaan jopa pahentaa kohdemaansa ahdinkoa? Madventures-tyypit puhuvat.

11.30 Leino-lava: Olli Korjus kertoo teoksestaan Kuusi kuolemaantuomittua. Teos kertoo kuuden viimeisen 1918 valtiorikosoikeudenkäynneissä kuolemaan tuomitun miehen tarinat.

LAUANTAI:

Minuun koskaan eniten vaikuttanut kirjailija
Gösta Ågren kirjamessuilla 2000-luvun puolivälissä.
10.00 Aino-lava: Kirjallisuus nyt - Parnasson suuri kirjallisuuskeskustelu

15.30 Waltari-lava: Varistyttö-dekkaritrilogian kynäilleet ruotsalaiskirjailijat puhuvat.

13.00 Kullervo-lava: E-kirjan lukijat Suomessa – paneelikeskustelu

16.00 Leino-lava: Tommi Melender puhuu romaanistaan Kylmä sota

14.30  Vala-lava: Sirpa Kähkönen puhuu romaanistaan Graniittimies.

SUNNUNTAI:

16.30 Edith-lava: Finlandssvensk poesi

11.00 Edith-lava: Finlands svenska litteratur 1900-2012

12.00 Takauma-lava: Kun fakta vaihtuu fiktioon. Miten kaunokirjallinen luova prosessi eroaa tietokirjan kirjoittamisesta? Tiina Raevaara ja Kaari Utrio keskustelevat.

11.00 Takauma: Mörkö kirjailijan työpöydällä. Luovuuden esteistä ja kynnyksistä keskustelemassa Olli Jalonen ja Laura Honkasalo.

13.30 Kirjakahvila: Syntiset saarnat, Torsti Lehtinen puhuu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Haluan tarjota Haruki Murakamille oluen

  Kummallinen tunne, jossa syyllisyys ja voimakas kaipuu kietoituivat toisiinsa vaikeasti eroteltavalla tavalla. Ehkä se oli tunne, joka saattoi syntyä vain pimeässä salaisessa paikassa, jossa todellisuus ja epätodellinen sekoittuivat salakähmäisesti.  Hän koki merkillistä kaihoa tuota tunnetta kohtaan. Ihan mikä tahansa uni, mikä tahansa tunne kelpaisi. Jos näkisi vielä kerran vaikka unen, johon Shiro ilmestyisi, niin sekin kelpaisi. Hän nukahti lopulta, muttei nähnyt unia. Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet.  Tammi 2014. 330 sivua. Lempikirjailijan uuteen teokseen tarttuminen jännittää aina. Haruki Murakamin teosta Värittömän miehen vaellusvuodet olen odottanut yli vuoden. Ensimmäinen syy: Haruki Murakami on japanilaisen kirjallisuuden ykkösnimi. Toinen syy: tarinassa matkataan Suomeen.  Kolmas: kyseessä on Murakamin ensimmäinen teos, joka on käännetty suoraan japanista suomeksi. Paljastan heti. Värittömän miehen vaellusvuodet ei ollut täyskymppi, mutta

Taiteilijuuden kirous

- Taide on onnistunutta vain jos siihen laittaa osan itseään. Siksi se on niin vaikeaa. Laulaminenkin. Oletko sinä onnellinen? - Jos olisin, en ehkä enää maalaisi. - Uskotko, että taiteilijuudesta on mahdollista parantua? Albert huokasi. - Se on kuin kirous. Minä en valinnut sitä. Venla Hiidensalo: Sinun tähtesi. Otava 479 sivua. Onko koskaan kirjoittu yhtä paljon elämäkerrallista fiktiota kuin nyt? Epäilen. Tarvitsee vain vilkaista kustantajien listoja. 2000-luvun kirjallisista suuntauksista elämäkerralliset romaanit pistävät silmään runsaslukuisina. Ymmärrän viehätyksen.  Fiktion avulla voi täyttää aukot, joihin  elämäkerrallinen kirjoittaminen ei yllä - toiveiden, pelkojen ja salattujen halujen täplittämän yksityisen psykologisen maiseman. Vastenmielisyydenkin niitä kohtaan ymmärrän. Miksi retostella edesmenneen elämällä? Kuolleet eivät voi puolustautua. Lukija on kirjailijan moraalin ja hyvän maun armoilla. Venla Hiidensalon Albert Edelfeltistä kertova romaani S

Tosielämä on tarua ihmeempää

Christer Boucht: Onnea etsimässä. Punaisesta Karjalasta Kaukoitään. Kirjayhtymä 1973. 306 s. Stalinin lahja Karjalan suomensukuisille rakentajille (kuten monille muillekin) oli nääntymiskuolema jollain Siperian tai Keski-Aasian pakkotyömaalla ja nimetön joukkohauta, tai hyvällä tuurilla armeliaasti oitis kuula kalloon. Niin kävi isosedälleni ja niin oli vähällä käydä Christer Bouchtin teoksen Onnea etsimässä henkilöille. Suomalaisten kokemuksista Stalinin vainoissa on kirjoitettu jonkin verran kirjoja, vähän kuitenkin  amerikansuomalaisten näkökulmasta. Siksi en epäröinyt, kun tämä opus tuli vastaan Helsingin viimesyksyisillä kirjamessuilla. Teos kertoo Kanadan Vancouverista Petroskoihin muuttaneen Strengin pariskunnan tarinan. Myös Strengit saivat liikkeelle lama ja amerikansuomalaisten parissa levinnyt puna-aate. Kaikkiaan kuutisentuhatta suomalaista lähti Neuvostoliittoon sosialistisen unelman perässä.  Vaikka idealismi uudessa maassa karisi kaikilta siirtolaisilt