Siirry pääsisältöön

Lukuhuiput 2012: tietokirjat

En ole ehtinyt katsoa, miltä kirjakevät 2013 näyttää. Listaillaanpa vielä vuoden 2012 lukuhuippuja. Nyt on vuorossa tietokirjojen top10. Viiden kärjestä koitan saada jonkinlaiset lyhyet esittelyt aikaan myöhemmin. Tässäkään listassa ei ole kyse 2012 ilmestyneistä teoksista vaan 2012 lukemistani kirjoista.

Huomaan listalle nousseen eniten ulkoiluhenkisiä ja matkustamiseen liittyviä teoksia. Johtunee siitä, että matkustin v. 2012 paljon itse. Ehkä haastan itseni tänä vuonna lukemaan jotain viisasta ja oikeasti sivistävää. 

 

1. Kai Donner: Siperian samojedien keskuudessa: vuosina 1911-1913 ja 1914.
Suomalainen tutkimusmatkaaja viettää vuosia Siperiassa juopottelevien samojedien parissa. Tämän teoksen unohtumattomat hahmot pesevät Juoppohullun päiväkirjan sankarin mennen tullen.

2. Graig Childs: Finders Keepers: A Tale of Archaeological Plunder and Obsession
Indianajonesmainen thrilleri arkeologian maailmasta sillä erotuksella, että nämä tarinat ovat tosia.

3. Graig Childs: The Way Out: A True Story of Ruin and Survival
Kaksi aikamiestä ottaa mittaa erämaasta ja identiteetistään. 

4. Derrick Jensen: Dreams (Esitelty blogissani täällä.)
Ympäristofilosofi on hyvin, hyvin vihainen.

5. Nick Dunlop: The Lost Executioner: A Story of the Khmer Rouge
Toimittaja paljastaa Kambodzassa punakhmerien toiseksi pahamaineisimman jehun.


6. Jon Krakauer: Into the wild
Kuvaus siitä kuinka käy, kun seuraa omia polkujaan antamatta tuumakaan periksi. Henkihän siinä lähtee. Vaan lähteehän se muutenkin.

 

7. Jonathan Haidt: The Happiness Hyphothesis 
Haidt tulkitsee antiikin viisaita ja kertoo, kuinka olla onnellinen. Tämä ei ole keittiöpsykologiaa tai self-helpiä vaan oikeasti aika fiksu kirja.

8. Timo Polari: Unelma Etelänavasta
Ihminen toteuttaa itseään. Kaunista? En tiedä, mutta Polari on kotikaupungistani ja pitää listalla vähän vetää kotiinpäin.

9. John Muir: A Thousand Mile Walk To The Gulf
Vaeltamista 1800-luvun malliin. Ei ollut rinkkoja, goretex-kenkiä ja teknisiä urheilukerrastoja.

10. Foer: Moonwalking With Einstein
Toimittaja laittaa itsensä likoon. Journalistinen seikkailu maailmassa, jossa muistaminen on ulkoistettu. Siis tässä maailmassa.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Taiteilijuuden kirous

- Taide on onnistunutta vain jos siihen laittaa osan itseään. Siksi se on niin vaikeaa. Laulaminenkin. Oletko sinä onnellinen? - Jos olisin, en ehkä enää maalaisi. - Uskotko, että taiteilijuudesta on mahdollista parantua? Albert huokasi. - Se on kuin kirous. Minä en valinnut sitä. Venla Hiidensalo: Sinun tähtesi. Otava 479 sivua. Onko koskaan kirjoittu yhtä paljon elämäkerrallista fiktiota kuin nyt? Epäilen. Tarvitsee vain vilkaista kustantajien listoja. 2000-luvun kirjallisista suuntauksista elämäkerralliset romaanit pistävät silmään runsaslukuisina. Ymmärrän viehätyksen.  Fiktion avulla voi täyttää aukot, joihin  elämäkerrallinen kirjoittaminen ei yllä - toiveiden, pelkojen ja salattujen halujen täplittämän yksityisen psykologisen maiseman. Vastenmielisyydenkin niitä kohtaan ymmärrän. Miksi retostella edesmenneen elämällä? Kuolleet eivät voi puolustautua. Lukija on kirjailijan moraalin ja hyvän maun armoilla. Venla Hiidensalon Albert Edelfeltistä kertova romaani S
Lähetä kommentti
Lue lisää

Haluan tarjota Haruki Murakamille oluen

  Kummallinen tunne, jossa syyllisyys ja voimakas kaipuu kietoituivat toisiinsa vaikeasti eroteltavalla tavalla. Ehkä se oli tunne, joka saattoi syntyä vain pimeässä salaisessa paikassa, jossa todellisuus ja epätodellinen sekoittuivat salakähmäisesti.  Hän koki merkillistä kaihoa tuota tunnetta kohtaan. Ihan mikä tahansa uni, mikä tahansa tunne kelpaisi. Jos näkisi vielä kerran vaikka unen, johon Shiro ilmestyisi, niin sekin kelpaisi. Hän nukahti lopulta, muttei nähnyt unia. Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet.  Tammi 2014. 330 sivua. Lempikirjailijan uuteen teokseen tarttuminen jännittää aina. Haruki Murakamin teosta Värittömän miehen vaellusvuodet olen odottanut yli vuoden. Ensimmäinen syy: Haruki Murakami on japanilaisen kirjallisuuden ykkösnimi. Toinen syy: tarinassa matkataan Suomeen.  Kolmas: kyseessä on Murakamin ensimmäinen teos, joka on käännetty suoraan japanista suomeksi. Paljastan heti. Värittömän miehen vaellusvuodet ei ollut täyskymppi, mutta
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tosielämä on tarua ihmeempää

Christer Boucht: Onnea etsimässä. Punaisesta Karjalasta Kaukoitään. Kirjayhtymä 1973. 306 s. Stalinin lahja Karjalan suomensukuisille rakentajille (kuten monille muillekin) oli nääntymiskuolema jollain Siperian tai Keski-Aasian pakkotyömaalla ja nimetön joukkohauta, tai hyvällä tuurilla armeliaasti oitis kuula kalloon. Niin kävi isosedälleni ja niin oli vähällä käydä Christer Bouchtin teoksen Onnea etsimässä henkilöille. Suomalaisten kokemuksista Stalinin vainoissa on kirjoitettu jonkin verran kirjoja, vähän kuitenkin  amerikansuomalaisten näkökulmasta. Siksi en epäröinyt, kun tämä opus tuli vastaan Helsingin viimesyksyisillä kirjamessuilla. Teos kertoo Kanadan Vancouverista Petroskoihin muuttaneen Strengin pariskunnan tarinan. Myös Strengit saivat liikkeelle lama ja amerikansuomalaisten parissa levinnyt puna-aate. Kaikkiaan kuutisentuhatta suomalaista lähti Neuvostoliittoon sosialistisen unelman perässä.  Vaikka idealismi uudessa maassa karisi kaikilta siirtolaisilt
Lähetä kommentti
Lue lisää